torstai 30. lokakuuta 2014

Vinopaita

Löysäpipoisten neulojien Facebook-ryhmästä taas inspiroituneena syntyi pusero, joka on ihan vinossa. Tämä neule on niin outo, että se saattaa olla jopa hyvinkin käyttökelpoinen. Ainakin minusta siinä on myös annos huumoria ja leikkimieltä. Jälkimmäinen ainakin kuvastaa hyvin meikäläistä. Alkuperäisessä ohjeessa vinkattiin käyttämään esim. jämälankoja, mutta omassa varastossani ei oikein ollut tähän tarkoitukseen mieleisiä väriyhdistelmiä. Olin sitä mieltä, että villin vinot raitakuviot vaativat parikseen hiukan tylsemmät värit, ettei lopputulos olisi liian boheemi. Marssin siis paikalliseen lankaparatiisiin mielessäni jotakin harmonista ja seesteistä. Häh? Mitä? Siis eikö mustaa eikä violettia? Ei!


Hyllystä pisti silmääni ensimmäisenä harmaanvihreänvioletinkirjava akryylilanka. Merkkiä en muista eikä vyötekään ole enää tallessa. Varmaan puoli tuntia putiikissa pähkäiltyäni sain valittua tälle kaveriksi harmaata, beigeä ja valkoista Cotton Stretchiä sekä vihreää ja tummanharmaata Merino SuperWashia. Violetti merino löytyi omasta jämäarkusta. Niin no, olihan sitä violettia ihan vähän pakko laittaa...Helmassa on vielä pätkä harmaata seiskaveikkaa, koska tummanharmaa loppui kesken. Langan menekki kaikkiaan oli n. 6 x 50 g + tarkemmin määrittämättömät määrät kahta jämäväriä. Nelosen puikoilla tuli melko reippaasti valmista. Ja neule siis eteni kauluksesta helmaan ilman saumoja! 

Ohje löytyy Ravelrystä lontoon kielellä pientä maksua vastaan:


Mallikuvien puserot ovat trendikkäästi melko löysiä. Halusin omastani enemmän old-schoolin, eli istuvamman. Toisen hihan seutu oli kuvista katsoen aluksi melko hämmentävä. "Kainalon" kohta näytti sijoittuvan jonnekin vyötärön kieppeille. Tuumailin lähinnä, että kuinka montakymmentä senttiä helma nousee kohti korvia, kun käsiä nostaa. Päätin yksinkertaisesti siirtää tulevan hihan paikan ylemmäksi. Ylläolevasta kuvasta ei nyt valitettavasti näy hyvin juuri tämä kohta, mutta ohjelinkin takaa löytyy kyllä selkeitä kuvia.

En yleensä jaksa paljoakaan hermoilla näissä neulehommissa, mutta helman päättelyssä meinasi pinna katketa kesken. Helma on neulottu edestakaisin aina oikealla, joten päättelykerros kiristi ihan liikaa. Purin ja päättelin omasta mielestäni löysemmin. Kiristi silti. Kokeilin vieläkin löysemmin. Kiristi edelleen. Sitten alkoi neulojan pipokin kiristää. Päädyin epätoivoissani päättelemään sukkapuikolla nro 8, ja edelleen se kiristi! Lopuksi äkkäsin poimia joka kolmannen silmukan jälkeen silmukoiden välisen langan kiertäen päättelymatkaan mukaan. Eipä muuten kiristänyt enää! Päinvastoin, reuna näytti vetävän jo loiville aalloille, mutta päällepuettuna se asettuu paremmin kuin hyvin. 

Päättelytyöhön ryhtyessäni puseron nurjalta puolelta löytyi ikävä yllätys. Nämä Cotton Stretchien langanpätkät olivat purkaantuneet kierteiltään lähes koko langanpätkän matkalta ja irralliset säikeet olivat sekaantuneet keskenään melkoiseksi sotkuksi.  Kyllä ne selvitettyä sai ja neulalla jotenkuten pujoteltua piiloonkin, mutta sitten päättelypätkien päät olivat päällepukiessa venyneet osittain paikoiltaan niin, että nämä langanpätkien kärjet tursusivat työn oikealle puolelle näkyviin. Vaikka päätellessäni mutkittelen lankaa ainakin sen kolme käännöstä. Lanka on siis hyvin joustavaa! En ole nyt yhtään varma oliko nämä venyvät cottonit ollenkaan hyvä valinta. Ainakin värin vaihtokohdissa langat kannattaa solmia tiukasti! Hiukan nyt jännittää, miten cottonit pysyvät käytössä kuosissaan, vaiko venähtääkö vinotuotos nykyaikaiseen muotiin sopivaksi...

torstai 16. lokakuuta 2014

Onnellisia vauvoja ja onnellinen bloggaaja

Annoin taas tänään kiusauksilleni periksi. Vaikka mulla tällä hetkellä on suunnilleen 13 kerää lankaa odottamassa villasukiksi ja lapasiksi muuntautumistaan, koin että sekään ei ole tarpeeksi. Käväisin Roosanauha-sukista inspiroituneena paikallisessa Taito-shopissa viime viikolla. Pinkkipäivänä hyllyt olivat tyhjenneet kuin kuumille kiville, joten minun piti tyytyä odottelemaan seuraavaa tilauspäivää. Tänään sitten lykästi! Mukaani lähti kassi, jonka sisällä on - yllätys, yllätys - kolme uutta lankakerää. 




Värit eivät varmaankaan jää epäselviksi. Tarkoituksenani on yllättää kaksi aivan uskomattoman ihanaa supernaista, joille toivon lämpimiä varpaita. Eiköhän tämä yllätys paljastune tässä blogissa, sitten aikanaan...

Mua lähestyttiin tänään myös kertakaikkisen hellyyttävillä kuvilla! Aurinkoiset ja onnelliset vauvat uusine Baby-Conversetossuineen. 



Nämä kuvat liikuttivat mun silmänurkkani kiiltäviksi. Liekö sitten viimeöisten pimeiden ja kylmien työtuntien aiheuttamat univelat vielä saatavien puolella vaiko ilmoilla vellova jatkuva negatiivinen matalapaine?  Tajusin kuitenkin olevani ihan hiivatin onnekas. Olen saanut käsillä tekemisen lahjan, joka merkitsee mulle itselleni aivan valtavan paljon. Leipätyöni vastapainoksi, neulomalla/virkkaamalla voin heittää "aivot narikkaan", rentoutua ja lievittää stressiä. Aiheuttaa siipalle harmaita hiuksia suunnittelemalla keinoja hankkiutua jämälangoista eroon, ja kantamalla seuraavana päivänä tilalle kassillisen uusia lankoja. Ilahduttaa näitä ihania pieniä naperoita ja heidän vanhempiaan pienillä yllätyksillä. Heittäytyä ideoiden vietäviksi ja aloittaa kaksi, kolme tai neljä uutta työtä ennenkuin yksikään aiempi on valmistunut. Ja myhäillä tyytyväisyydestä sitten kun mikä tahansa työ valmistuu. 

En ole oikein koskaan osannut vastata kysymykseen mikä on tekemieni käsitöiden rahallinen arvo, koska omaa pakkoneuloosiani tässä ylläpidän vailla minkäänlaista yritystä päästä oireesta eroon. Sairaudentunnottomana valitsen "uhrini" usein sattumanvaraisesti lähipiiristäni. Uhrien reaktiot hyökkäyksiini ovat onneksi olleet lähes poikkeuksetta positiivisia. Lankojen hintoja voi kuka tahansa käydä tutkailemassa kauppojen hyllyiltä, mutta ylläolevien kuvien rinnalla setelit ja kolikot kuitenkin kalpenevat :) Ja tossujen omistajien ilmeet ovat kerrassaan tarttuvat!





tiistai 14. lokakuuta 2014

Baby-Converset

Lähti vähän lapasesta... Näitä nopeasti valmistuvia välipaloja on mukavaa värkkäillä tavanomaisten projektien lomassa. Pari tossua tästä setistä oli jo aiemmin valmiina, mutta odottelivat lähinnä pieniä säätöjä ja paranteluja. Tänään olikin sitten virkkaamossa ahkerointipäivä. Kun korjaukset valmistuivat niin koukulta tipahtikin kaksi paria lisää. Ihanaa päästä jämälangoista eroon! Toivottavasti muutamat pikkuvarpaat pysyvät näillä lämpöisinä 😍



Ohje:

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Vauvan nallepöksyt

Nämä valmistuivat eilen, ja pääsivät samoin tein suoraan uudelle omistajalleen. 



Ohje löytyi Moda-lehdestä 1/2012.

Facebookin jämälankaideoita-ryhmästä löysinkin sitten erittäin vekkulin näköisen projektin seuraavalle vuodelle


Ripple-sukat ja ohje

Tämä sukanvarsimalli on ollut suosittu ja haluttu malli. Sukat voi vetää ylös polveen asti tai halutessaan jättää ruttuun säärystimeksi. Ohjeen alkuperästä en tiedä, mutta näin malliversion paikallisessa lankakaupassa ja sain ohjeen mukaani kaupantekijäisinä. Olen hieman muokannut tätä saatua ohjetta itselleni sopivammaksi ja mielestäni käytännöllisemmäksi. Yleensä sukka suositellaan neulomaan puoli kokoa pienemmillä puikoilla kuin mitä esim. lankavyötteessä suositellaan. Tällöin sukasta tulee napakampi. Tämän sukan varsi kannattaa kuitenkin neuloa ihan suositusten mukaisella puikkokoolla ja vaihtaa kärkeä varten hiukan pienempi puikko. Tämä on tietenkin ihan puhtaasti makuasia ja lopputulos riippuu paljon käsialasta. Mielestäni tällä tavalla varsi jää kivasti "pehmeämmäksi" tai "ilmavammaksi".



Ohje on hieman paksummalle langalle esim Janne tai 7-veljestä, puikot 3½-4. (Suluissa mainitaan silmukkamäärät ohuemmalle langalle, esim Nalle tai Maija, puikot 3-3½ ).

Mallineule 1 värillä 1:
1 krs: oikein
2.-4. (-6.) krs: nurin

Mallineule 2 värillä 2:
1 krs:                  2o yhteen takareunoista
                             4o (5o)
                             Langankierto etukautta
                             2o
                             Langankierto takakautta
                             4o (5o)
                             2o yhteen
2 krs: oikein. Neulo langankierrot kiertäen, ensimmäinen etureunasta ja jälkimmäinen takareunasta.
3.-6. krs: Vuorottele krs:a 1-2
7. krs: Neulo kuten 1. krs

  • Luo pienemmillä puikoilla, värillä 1,  56 (64) s. Jaa silmukat tasan neljälle puikolle. Jokaiselle puikolle tulee yhtä monta silmukkaa.
  • Neulo 2 oikein 2 nurin -joustinta haluamasi mitta. Vaihda työhön isommat puikot.

  • Neulo mallineule 1.

  • Vaihda väri ja neulo mallineule 2. Suunnilleen puolessa välissä tätä mallineuletta, kerrosten vaihtumiskohdassa, kuljeta väriä 1  työn mukana kiertämällä se neulottavan langan kanssa kerran ympäri. Näin vältyt lankojen turhalta katkomiselta ja ylimääräiseltä päättelytyöltä. Tarkista, ettei langan kiertämiset kiristä työtä liikaa.

  • Vuorottele näitä kahta mallineuletta haluamasi varren pituus. Neulo viimeiseksi ennen nilkkaa mallineule 1. Kavenna viimeisellä krs:lla silmukkamäärä jalan kokoon sopivaksi. Esim. tehdessäni sukkaa kokoa 37 paksummalla langalla, kavennan viimeisellä krs:lla tasavälein silmukkamäärän 48:aan. Tässä vaiheessa apuna kannattaa käyttää vaikkapa tällaista työkalua



  • Vaihda työhön pienemmät puikot ja neulo nilkkaan 2o 2n -joustinta muutama sentti. Tämän avulla sukka istuu nilkassa paremmin

  • Tee kantapää ja sukan kärki värillä 1.


Muunteluvaihtoehdot:

-Neulo langankierrot kiertämättä. Saat pitsimäisemmän tuloksen.

-Voit pienentää värillä 2 tehtävää mallikertaa esim. lasten sukkia varten tekemällä kavennusten ja langankiertojen välissä vähemmän oikeita silmukoita.

- Jos haluat jatkaa raidoitusta sukan kärjessä värillä 2, tee puikoilla 2 ja 3 mallineuletta 2. Puikoilla 1 ja 4 neulotaan aina oikeaa.

-Jos ainanurin suljettuna neulominen tökkii (niinkuin itselläni) kokeile seuraavaa kikkaa: Kun olet neulonut mallineuleen 1 ensimmäisen oikean kerroksen, tee kerrottu silmukka. (Ohje alla!) Käännä työ nurin päin. Neulo 4 (6) krs aina oikeaa. Nurjat silmukat tulevat näin näkyviin työn oikealle puolelle. Tee vielä lopuksi kerrottu silmukka ja käännä työ takaisin oikein päin. Jatka normaaliin tapaan mallineuleella 2.

Kerrottu silmukka tehdään näin: siirrä kerroksen vaihtumiskohdassa krs:n ensimmäinen silmukka vasemmalta puikolta oikealle puikolle. Kierrä lanka siirretyn silmukan vasemmalta puolelta, puikkojen välistä, työn eteen. Palauta silmukka takaisin vasemmalle puikolle. 

keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Lankakiksit

Tiedätte varmasti tunteen, joka syntyy kun on saanut niin hyvää ruokaa, että sitä voisi syödä haljetakseen? Tai että joku musabiisi on niin loistava, että sitä pitää soittaa repeatilla volyymit kaakossa uudestaan ja uudestaan. Mulle on nyt käynyt näin, kun muutama päivä sitten sain käsiini aivan superpehmeää merinovillalankaa. Tämän langan rinnalla perinteistä sukkalankaa voisi verrata piikkilangaksi. Siitä tulee vieläpä kovin siistiä ja tasaista jälkeä. Kaiken huipuksi lanka on konepestävä ja kestää vyötteen mukaan jopa rumpukuivauksenkin!



Värkkään tästä langasta kummipojalle villapöksyjä. Eilen pääsin työssä vaiheeseen, jossa kummatkin lahkeet yhdistetään pyöröpuikoille. Sitten jatketaan housuosaa ylöspäin yhtenä suorana pötkönä, ohjeen mukaan 16 cm. Tänä aamuna taas jatkoin tätä suoraa pötköä jonkinlainen aivot-narikassa -hurmos päällä. Aamukahvikin oli taas oikein maukasta vaan ilmeisesti ei tarpeeksi tehokasta. Hetken päästä joku lamppu syttyi tuolla latvassa ja älysin kaivaa mittanauhan esille. Mitta näytti reilut 25 cm :D Mitenkähän tämän oikein selittäisi? Että tästä langasta tulee vaan sellainen fiilis, ettei työtä yksinkertaisesti pysty laskemaan käsistään..?


Nerokas startti! Langan alkua ei enää tarvitse etsiä kerän sisältä


Onneksi en ole tämän perheen ainoa hajamielinen. Eilen isäntä yritti hakea pikkulikkaa vanhan päiväkodin pihasta. Tänään se yritti lähteä kauppaan ilman kenkiä :)

maanantai 6. lokakuuta 2014

Tervehdys!

Täällä uusi käsityöbloggaaja, hei! Käsityöblogeja on paljon, mutta saamieni vihjailujen perusteella ilmeisesti vielä yksi puuttui. Tässäpä oma versioni, olkaa hyvät! 

Täällä melkein nelikymppinen tätsä, joka kärsii pakkoneuloosista ja pakkovirkkoosista. Edellinen työ tuskin on puolessa välissä, kun päässä syntyy jo visio kahdesta seuraavasta. Arkkupöydän uumenista löytyykin useampi keskeneräinen odottamassa. Taisin olla jotakin kahdeksan tai yhdeksän vuotias kun aloin edesmenneen mammani opastuksella neulomaan. Tai kutomaan, kuten meillä hämäläisillä on tapana ilmaista. Siis patalappua. Äiti kannusti itsekin neulomalla. Viidennen luokan luokkakuvassa poseerasin itse tekemässäni pörröneuleessa. Murkkuikäisenä tämä puuhastelu jäi tärkeämpien operaatioden tieltä, mutta onneksi into palasi myöhemmin. Parikymppisenä lämmitelin nukkuvat taidot hereille, ja tässä sitä nyt mennään. 

Multa kysellään tosi paljon neulontaan liittyviä vinkkejä ja neuvoja. Vastailenkin oikein mielelläni osaamiseni mukaisesti, vaikken mikään ammattilainen tällä alalla olekaan. Ajattelin joskus julkaista näillä sivuilla jotain itsetekemää/suunnittelemaa ohjettakin. Toistaiseksi olen käyttänyt valmiita ohjeita, joita olen saattanut joiltakin osin muokata omien tai kohteen mieltymyksien mukaisiksi. Toivoisin kovasti, että oma jälkikasvu aikanaan innostuisi tästä käsillä tekemisestä. Ilokseni olen saanut huomata, että tämä on aika "muodikasta" ja "katu-uskottavaa" puuhaa nykyään :) Fanitan Facebookissa mm. Tättähäärän käsityöterapiasivustoa sekä löysäpipoisten neulojien ryhmää

Sivusto saattaa vielä alkuun olla hiukan "keskeneräinen". Kunhan materiaalia valmistuu niin eiköhän sitä siinä samalla matkan varrella opi sujuvammaksi blogin käyttäjäksikin. Lisäsin arkistoihin menneen talven lumia, eli joitakin jo aikoja sitten valmistuneita tekeleitä. Päivittelen tuoreimmat tuotokset sitä mukaa kun puikoilta/koukulta putoavat.